Huoneeni/siipeni on aivan kuin hotellihuone. Se on kohtalaisen pieni, mutta aivan sopiva minulle. Oma vessa, suihku, tilava sanky. Huoneesta paasee myos lasiovien kautta takapihalle. Takapiha on oikeastaan vahan kuin pieni terassi, mutta aika kivan nakoinen. Veikkaisin sen olevan arviolta 40-50 neliometria. Koko talossa on lattiamatot, ja perhe kulkee kengat jalassa sisalla. Sita kylla vieroksun. Yo oli aika outo: kun sankyyn hyppasin, havaitsin, etta siina ei ollut ollenkaan petauspatjaa! Rautakehikko tuntui erittainkin selvasti lakanan alla! Minun oli pakko laittaa jonkinmoista paivapeittoa siihen paalle, koska totesin, etten ikina paase sangysta ylos, jos en laita jotakin alle. Peitto oli ihanan paksu, kaksikertaa paksumpi kuin Suomessa oma peittoni, ja onneksi olikin, silla oli todella kylma nukkua. Kunpa olisin ottanut sen fleeceyoasuni mukaan!

Tana aamuna heratessani pyyhin vessapaperilla polyja paikoista, jotta pystyin jarjestaa tavaroitani pois matkalaukusta. Huoneessa on tyopoyta, vaatekomero, jonkinmoinen palli ja jopa tv. On ihan kivaa, ettei minun tarvitse sailyttaa tavaroitani matkalaukussa, vaan sain laitettua ne komeroon. Tuntuu kotoisammalta nain. Harmi vain, etta matkalaukkuni on niin iso, etta se ei mahdu vaatekomeroon! Paitsi varmaan pystyssa, sita en tajunnut kokeilla. Olisi tyhmaa sailyttaa matkalaukkua tyhjana lattialla viemassa tilaa. Olin koko ajan ollut siina uskossa, etta perheessa on kolme tyttoa, mutta nuorin heista onkin poika! Jotenkin olin ajatellut, etta Nathan on naisen nimi! :D Nathan on 5-vuotias, tosi suloinen poika. Han innostuneesti tana aamuna selitti minulle pikkuautoistaan ja naytti suuren paloautonsa. Han on Scooby Doo -fani, hanen huoneensa seinaankin on maalattu iso Scooby Doo. Perheen tytot ovat 13-vuotias Laura ja 11-vuotias Emily. Emily on minun kanssani eniten jutellut, Laura on aika hiljainen, mutta ihan ystavallinen ja mukava. Tyttojen kanssa olen talla hetkella kirjastossa, taalla paasee nettiin. Tosin nettiin paastakseen tarvitsee ilmeisesti kirjastokorttitunnuksen, joten yksinani todennakoisesti en voi kirjastossa kayda, ellen sitten hanki kirjastokorttia.

Talot ovat kauniita, ja olen yrittanyt ajatella taalla kulkiessani Google Earthin avulla katsomaani kuvaa tasta paikasta ja hahmottaa alueita silla tavalla paremmin. En kylla viela juuri yhtaan hahmota tata aluetta. Uskon, etta se onnistuu paremmin, kun kuljeskelen enemman ja tutustun paikkoihin, ja varmaankin siina vaiheessa, kun lahden lenkille, opin hahmottamaan aluetta vahan isommassakin mittakaavassa.