Tykkaan kovasti uudesta harjoittelupaikasta. Siella ei ole tyontekijoita, jotka kohtelisivat minua niinkuin minua ei olisikaan. Aluksi oli aika vaikea suhtautua ihmiseen, joka ei nae mitaan: oli asetuttava hanen asemaansa. Sokea ihminen ei tieda, onko hanen vierellaan joku, joka ei puhu mitaan, vai ei ketaan. Ei tama hoidollisesti ole mitenkaan haastavaa, mutta ainakin uutta ja ihmeellista. Aluksi ajattelin, etta paivatoiminta, johon sisaltyy muun muassa kasityot, muotoilu ja biljardin peluu, olisi tylsaa. Mutta tanaan maalatessani jonkun toisen tekemaa savityota, tuntuikin yllattavan mukavalta! En ole ikina mieltanyt itseani mitenkaan kuvataiteellisesti lahjakkaaksi, mutta maalaaminen olikin kivaa. Toiden parissa keskustelin asiakkaiden ja muiden ohjaajien kanssa. Laakinnallista puolta ei tule tassa tyossa harjoitettua yhtaan, mutta ehka saan toivottavasti tehda sita kesalla ja myohemmin elamassani. Paljon olen kaynyt keskusteluita koskien Suomea, Englantia ja niiden eroja seka haita (pisteelliset a:t). Sen jalkeen, kun kerroin menevani naimisiin elokuussa, joka kerta kun minut on esitelty jollekin, asia on aina muistettu mainita ja siita on oltu suorastaan ylpeita. On ollut ihan mukava saada positiivista huomiota.

Rakennus on iso, ja siihen kuuluu monta eri osaa, ja koko pihapiirissa muutenkin on monta eri rakennusta: yksi niista on vanhustentalo, yhdessa valmistetaan ruoka, yhdessa on paivatoiminnan 'pottery'tila seka biljardipoyta ja keilausvalineet, yksi rakennus sisaltaa joidenkin sokeiden, jotka kayvat Beacon Centre for the Blind - paivatoiminnassa, asunnot, "Bungalows" in English.

Autot lahdossa viemaan asiakkaita koteihinsa paivan paatteeksi.

Rakennus tielta pain katsottuna. Varsinainen tyopaikkarakennukseni ei nay tasta, se on taman rakennuksen takana.

Liikenteesta viela. Taalla ei ole lahes ollenkaan suojateita, hyvin harvassa olen niita nahnyt. Niita on, mutta ei paljon. Suojatiet kylla sujuvoittaisivat liikennetta huomattavasti, silla nykyinen tilanne on vaikea seka jalankulkijalle etta autoilijalle, koska jalankulkijat ylittavat kadun lahes missa tahansa tien kohdassa. Autoilijat eivat luovuta 'vuoroa' jalankulkijalle koskaan: joskus joutuu odottamaan kauankin ennen kuin paasee kadun yli, jos on kovinkin ruuhkaista. Pyorailijat eivat pyoraile jalkakaytavalla, vaan siina missa autotkin, tosin sivussa (sain itse asiassa vasta alkuvuodesta tietaa, etta nain asian pitaisi lain mukaan mennakin!). Itse en kylla todellakaan uskaltaisi menna siihen hullunmyllyyn sekaan, olkoonkin pyorailykypara paassa.

Opel on taalla Vauxhall! Sita en tiennyt tanne tullessani, joten hammastyin aika lailla, kun nain Corsan, jonka perassa luki Vauxhall. Heratti pienta hilpeytta jalkeen pain ajatellen. :)